SOCIAL MEDIA

30. elokuuta 2016

MUN BLOGIN TARINA 1

Vähä aika sitten julkaisemani Brand new Inka P. -postauksen innoittamana haluan vähän avata teille mun blogin tarinaa, joka alkaa maaliskuusta 2011. Melkein 6 vuotta sitten, mun ollessa yläasteikäinen, pelkkiin huppareihin ja legginsseihin pukeutuva, otsahiukset keskeltä pinnillä sivuun laittava nappula, tää homma sai alkunsa. Nyt tosta on niin kauan, että mä oon valmistunut ammattiin ja vietän välivuotta, miettikääpä sitä. Aika juoksee nykyään ihan hiton nopeaa.
Mä muistan vieläkin mistä tää koko blogi-innostus sai alkunsa. Mulla ei ollut tietoakaan koko Bloggerista ennen kuin mun luokkakaveri kertoi kirjoittavansa blogia lähinnä itselleen päiväkirjatyyppisesti. Tästähän mä sit innostuin, halusin kirjottaa myös blogia ja melkein heti seuraavana päivänä sitä oltiinkin väsäämässä. Mun blogin url-osote on tän kyseisen kaverin keksimä ja inka intiaanina mennään vielä tänäkin päivänä. Terkkuja vaan Veeralle! :-D Mun ensimmäinen blogin nimi oli niinkin mielikuvituksekas kuin My life ja sen jälkeen tää on käynyt läpi ainakin nimet My world, Every step with me, I am what I am, Inka Eveliina ja ehtihän mulla olla yhteisblogikin nimellä Love the life you live. Se oli tosin pystyssä vaan kuukauden ennen sen kokoon kuihtumista, mut kaikkea pitää kokeilla, eiks vaan?
pelto1
Mun yläasteaikoina kaikilla mun kavereilla oli blogi. Mä vannon, ihan kaikki kirjotti jossain vaiheessa blogia. Niiden tyyppien kuulumiset joiden kanssa sä olit tekemisissä joka päivä, sai lukea myös netistä. Muistan kun yhellä matikan tunnilla laitettiin mun kaverin kanssa järkkäri pulpetin päälle itselaukasimelle ja räpsittiin menemään. Matikantunnilla... Itselaukasimella... Samoin välitunneilla kavereista oli pakko ottaa kuvia, unohtamatta niitä vessassa peilinkautta otettuja otoksia. Se oli toisaalta huolettoman ihanaa aikaa bloggauksen kannalta. Ei pahemmin mietitty kuvakulmia, näkyykö taustalla katulamppua tai muuta joka pilaa kuvan ja noina aikoina jokaikinen suklaapatukkakin tuli kuvattua.
pelto4
Jossain vaiheessa mun kavereiden blogi-innostus lopahti, yks toisensa jälkeen lopetti ja ennen pitkää huomasin ettei tätä hommaa tehnyt enää muut kuin minä. Jos tässä ollaan edelleen niin toi oli ainakin merkki siitä, että mä oon löytänyt sen mun jutun. Jutun, missä pääsen toteuttamaan itseäni ja yhdistämään mua kiinnostavat asiat. Muutamaa ekaa vuotta en ottanut tätä ihan niin tosissaan, tai otin mutta en samalla tavalla kuin nyt. Höpöttelin lähinnä kuulumisia koulusta ja kavereista, kuvasin niitä suklaapatukoita eikä esimerkiksi asukuvista ollut tietoakaan. Ei ollut kynnystä siitä mitä voisi kertoa ja mitä ei, kenen kuvaa ja nimeä saisi käyttää ja kenen ei. Sekin johtui siitä, että lukijakunta koostui lähinnä tutuista ja omasta kaveripiiristä. Sen mä vaan sanon, että blogimaailma on muuttunut ihan hirveästi. Jokainen päättäköön onko se sitten hyvä vai huono juttu.
pelto2
Oiskohan ollut vuosi 2013 kun mun palo tähän vaan kasvoi. Kuvailin ensimmäisiä asukuvia ja valokuvasin muutenkin ihan tosi paljon. Jaoin luontokuvia, reseptejä, shortsien tuunausvinkkejä, sisustusjuttuja mun ensimmäisestä kodista, kampausvinkkejä, videopostauksia ja mitähän vielä. Ainiin tein ensimmäistä kertaa yhteistyötä jonkun kynsinettikaupan kanssa. Muistan kun olin ihan fiiliksissä Mikki Hiiri kynsitarroista ja siveltimistä, se oli silloin niin iso juttu.
Välillä musta tuntuu, että oon vaan jumittanut paikallani tän blogin kanssa kaikki nämä vuodet, mut ei se ehkä ihan niinkään oo. Ainakaan jos vertaa tämän hetken kuvia ja tekstejä noihin 2012 vuoden räpellyksiin, joita mun luonnoksista löytyy. 

Mun oli pakko jakaa tää postaus kahteen osaan, koska tää olisi venynyt muuten ihan liian pitkäksi. Tää ensimmäinen osa käsitteli alkuaikoja ja seuraavalla kerralla jatketaan tähän nykyhetkeen asti, sillä kerrottavaa mulla vielä riittää. Ois kiva kuulla minkälaisia teidän blogit oli ihan alussa, kertokaa ihmeessä kommentteihin!
28. elokuuta 2016

UUSIA JUTTUJA KOTONA

Ihan vielä ette pääse kurkkaamaan miltä meidän kämppä kokonaisuudessaan näyttää, mutta ostospostaukset on aina ollut kovin suosittuja, joten päätin esitellä vähän sisustusjuttuja mitä ollaan tänne saatu ja hankittu. Ihan hyvältä näyttää jo siinä mielessä, että ollaan asuttu täällä vasta alle kuukausi ja toiselle osapuolelle tää kelpais näinkin, mutta voi kulkaa, kyllä täällä vielä riittää tekemistä. Muutamia juttuja jäi puuttamaan, mutta näätte ne viimeistään asuntopostauksen muodossa.blogi1
Mitä oiskaan smoothiet ilman kunnon smoothielaseja? No ei mitään ja noi kaks supersöpöä lasia oli pakko napata koriin Clas Ohlsonilta. Sen lisäksi ollaan täydennetty astiakaappia muutamilla uusilla lautasilla, astetta isommalla leikkuulaudalla (on muuten pirun hyvä kuvausalusta, hah) ja onhan toi Ikean parin euron talouspaperitelinekin uusi.
blogi2
Jokaisessa mun muutossa mukana kulkenut keittiön matto sai myös väistyä uuden tilalta kun Pentikistä löytyi tämä simppeli harmaa matto valkoisilla raidoilla.
blogi3
blogi4
Viimeisimmällä Ikeareissulla, joita oon tehnyt kuukauden sisään ehkä neljä tai viisi, napattiin mukaan valkoinen sarjapöytä toimittamaan sohvapöytien virkaa. Mun silmään noi näyttää tosi näteiltä ja on ehkä kivemmat kuin yks iso pöytä. Pöydän päälle koristeeksi löytyi kynttilälyhty Clas Ohlsonilta ja ette voi edes kuvitella miten sekosin kaikesta kuparin värisestä siellä kaupassa. Tykkään siitä niin paljon, että jos sen värisiä vessaharjoja olisi, mä ostaisin.
blogi5
blogi6
Ja kuparivillitys jatkuu maailman siisteimmän pöytävalaisimen ja kynttilänjalan muodossa, nekin Clasulta ostettuina. Tekis mieli hankkia vielä sata ja yks kuparista yksityiskohtaa lisää, mutta eiköhän nää riitä nyt alkuun. Nappasin Ikeasta koriin myös ton ihan basicin peilin meikkihetkiä varten. Mun ois tarkoitus väsätä tänne jossain vaiheessa ihan oikea meikkinurkka, mutta sitä päivää saa vielä hetken odotella... 
blogi7
blogi8
Meidän sisustuksessa suositaan aika maanläheisiä värejä ja se teema jatkuu myös verhoissa. Kumpikaan meistä ei kaipaa tänne mitään erikoisuuksia ja näin simppeleihin verhoihin tulee tuskin kyllästyttyä. Olohuoneen valkoiset verhot on Ikeasta ja  keittiön harmaa verhokappa Hemtexistä.
blogi9
Me elettiin täällä vielä viime viikolla kynttilän valossa tai ei valoja ollenkaan meiningillä, sillä mun vanhat lamput ei sopineet tänne. Nyt meidän olohuoneesta löytyy Ikean KNAPPA valaisin ja oli muuten viimenen itse koottava lamppu jonka ostin. Oli meinaan hermot kireellä yhdellä jos toisella tota kasatessa ja asennettaessa. Eikä asiaa ehkä yhtään helpottanut se, että mä välttämättä halusin ton paikoilleen yhdeksän aikaan illalla.
blogi10
Meidän koti niin kaipaisi jotain viherkasveja, mutta toistaiseksi mennään tämän onnenbambun ja yhden toisen kasvin voimilla. Pitäis ehkä vähän lueskella hoito-ohjeita ennen seuraavien hankkimista, sillä oon onnistunut tuhoamaan kaikki mun edelliset kasvit alta aikayksikön. Bambu ja mikälie lasiputkilo on hankittu myös Ikeasta.
blogi11
Musta alkaa pikkuhiljaa tuntua ettei meidän kodissa oo muuta kuin Ikeaa, mutta jatketaan nyt sillä linjalla vielä ton mustavalkoisen sohvatyynyn verran ja sohvasta kun puhutaan niin se me löydettiin käytettynä Torista. Tällä hetkellä koko kodissa tykkäänkin eniten tästä sohvan ympäristöstä, niin kivan näköstä!
blogi12
Eteisen matto ehtikin jo vilahtaa yhdessä postauksessa, mutta yksinkertaisuuden ja kuparin lisäksi muhun iskee myös graafiset kuviot ja tätä mattoa olinkin katsellut jo pidemmän aikaa. Nyt mä sen raaskin ostaa ja tämä on peräisin H&M Homesta.
26. elokuuta 2016

WHITE X PINK

Vaikka mä oon myöntänyt itselleni jo aikapäiviä sitten, että se on syksy nyt niin säilytän silti kaikkia mun kesämekkoja edelleen vaaterekissä. Ois varmaan aika vaihtaa niiden tilalle jotain paksumpaa vaatetta ja ottaa katse kohti syyspukeutumista. Jos mä jostain alkusyksyssä tykkään niin siitä, että neuleita ja kollaripaitoja voi yhdistellä lyhyiden hameiden tai keveiden housujen kanssa niin kuin allaolevassa asussa. Valkoinen luottoneule on palvellut mua ainakin jo pari vuotta, hempeän vaaleanpunaiset pöksyt oli yks kesän lempparilöydöistä ja loppukesästä täydensin kenkävarastoa noilla tennareilla, jotka alkuun näytti mun silmään hirveiltä kanooteilta. Lopuksi vähän punaa huulille ja yks mun tämän hetken lemppariasuista on valmis.
asukuvat6
asukuvat4
asukuvat5
asukuvat1
asukuvat3 sweater stradivarius culottes ebay sneakers vamos bag 2hand watch timanttiset
22. elokuuta 2016

TULEVAN SMOOTHIEMESTARIN EKA SMOOTHIE

Siitä on varmaan jo vuosi kun mä aloin puhumaan tän laitteen hankkimisesta ja eilen vihdoin ja viimein se saapui meille. Nimittäin blenderi ja ei oo varmaan vaikee arvata kuka ilmoittautui heti tän talouden smoothiemestariksi? Fun fact tähän väliin: mähän en ollu koko 18½ vuotisen ikäni aikana tehnyt kertaakaan smoothieta ennen tätä, joten ette arvaakkaan kuinka paljon pieni ihminen voi olla innoissaan tosta vekottimesta. Nyt mä oonkin pyöräyttänyt smoothieta jo sekä aamu- että iltapalaksi. 

Alotin mun smoothiekokeilut aika helpolla reseptillä, jonka tekoa varten ei tarvitse juosta kaupassa hakemassa miljoonaa eri raaka-ainetta, sillä voisin veikata, että nää löytyy aika monen jääkaapista jo valmiina.
smoothie1
smoothie2
smoothie3
Tarvitset:
1 banaani
1 pikapuuropussi
1½ dl maitoa
1dl mustikoita
puolikas purkkimaitorahkaa

Ainemäärät on noin määriä, kannattaa kattoo vähän sillä silmällä milloin näyttää hyvältä, niin mäkin tein.
smoothie4
Sit vaan surrauttelet koko homman smoothieksi, kaadat lasiin ja unohdat kuvien ottamisen hetkeksi, ellet haluu seuraavaksi olla hinkkaamassa jokaisesta keittiön nurkasta tota violettia mössöä.
smoothie5
Ja näin tän tulevan smoothiemestarin ensimmäinen smoothie on valmis ja hyvää tuli. Tosin mun makuun toi ois saanut olla hieman vetisempää, vaikka kyllä ton vielä pillillä sai juotua. Kertokaa ihmeessä kommentteihin teidän mielestä paras smoothieresepti, kokeilisin niitä mielelläni!
19. elokuuta 2016

BRAND NEW INKA P.

Moi ihanat ja tervetuloa brand new Inka P. avajaisiin, jos näitä sellasiksi voi kutsua, sillä eihän tää blogi ollut suljettuna kun muutaman hassun tunnin. Tarkkasilmäisimmät varmaan huomasivatkin jo muutokset ulkoasussa. Parin vuoden postaukset siirtyi vain ja ainoastaan mun muisteltavaksi, banneri ja välilehtien tekstit koki pienen päivityksen, postausten alta löytyy nykyään jakonapit ja ihan alhaalla rullaa instagram-kuvien virta.
Mä oon ollut rehellisesti sanoen viimeisen kuukauden taas kerran vähän hukassa tän blogin kanssa. En oo ollut tyytyväinen teksteihin tai kuviin, tiedän millaista sisältöä haluaisin tänne tuottaa, mutta en oo osannut. Tämänkaltaisia "uusi alku" -postauksia on tullut tehtyä yks jos toinenkin, mutta tällä kertaa se tuntuu erilaiselta. Tai ehkä se tuntuu erilaiselta vaan nyt kun mä istun perjantai-iltana yksin hämärässä olohuoneessa muiden viipottaessa Blokeilla tai muissa kissanristiäisissä. Se, että yrittää tehdä rakastamaansa asiaa puoliteholla muiden kiireiden ja kesätekemisten keskellä, siitä ei kuitenkaan seuraa ikinä mitään hyvää. Varsinkaan silloin jos sä haluat päästä sen kanssa eteenpäin. Ja mä haluan päästä.
1
Edellisen postauksen jälkeen mä oon miettinyt asioita. (Sieltä löytyy vähän välivuosipohdintaa, suosittelen tsekkaamaan, jos se on mennyt ohi.) Olin vähän alamaailmoissa pari päivää ja eilen se kärjistyi siihen, että itkin poikaystävän olkapäätä vasten. Tuntu, että elämä potki päähän, mutta nyt ollaan taas elossa ja hyvä niin. Ja mitä sitte vaikka huomenna taas itkettäis, sekin on ihan fine. Tää blogi on sopiva sekametelisoppa just mua enkä halua esittää tai piilotella mitään. Haluan tehdä tätä aidosta intohimosta suurella sydämellä ja se miltä mun elämä tällä hetkellä maistuu näkyy myös täällä. Tästä lähtien haluan ajatella jokaista postausta yksilönä, keskittyä teksteihin ja kuviin 101% ja julkaista vaan sellaista materiaalia, johon oon oikeasti tyytyväinen enkä aio jättää tätä vaan puheiden tasolle.

Tutustukaa rauhassa, toivottavasti viihdytte ja ootte yhtä fiiliksissä tästä uudesta alusta kuin mä♥
17. elokuuta 2016

VÄLIVUOSI - UHKA VAI MAHDOLLISUUS?

Kesä on ohi ja ilmassa maistuu syksyltä. Porukka palailee pikkuhiljaa töiden ja koulun pariin, alottavat ehkä uudessa koulussa ja kääntävät uuden ensimmäisen sivun elämässään. Mut mitäs sit, jos sä vietätkin välivuotta? Et oo päässyt kouluun, töitä ei oo tiedossa ja maailmalle lähteminen mitä moni tekee, on myös poissuljettu vaihtoehto. Mitä sit pitäis tehdä? Jotkut ehkä muistaa, että valmistuin keväällä media-assistentiksi ja siitä starttas mun välivuosi. En päässyt kesätöihin, enkä oikeastaan halunnutkaan. Kaipasin hetken hengähdystaukoa ilman mitään velvoitteita ja sitä kesä olikin. Se meni omalla painollaan, rennolla otteella ilman sen kummempia huolia tai mietteitä tulevasta.

Viimeistään nyt kun poikaystäväkin aloitti uudessa koulussa oon alkanut kaipaamaan takaisin arkeen ja rutiineihin. Yksinollessa alkaa tosi helposti pohtimaan tätä kaikkea ja mun ajatukset onkin tällä hetkellä yks iso solmuun mennyt lankakerä. Monet sanoo, että välivuosi on ollut heidän elämän paras vuosi, mutta musta ei tällä hetkellä tunnu todellakaan siltä. Toisaalta täähän on vasta alussa enkä voi tietää mitä huominen tuo tullessaan, mut nää on tän hetken fiiliksiä ja tosi ristiriitasia sellasia onkin. Tunnen samaan aikaan jumittavani paikallani ja olevani vapaa tekemään mitä vaan ja keskittymään niihin asioihin mistä nautin. Välillä ahdistaa ja välillä haluan vaan elää 100 lasissa. Aika sekavaa, eikö? 
kotka6
Luonnostelin tätä postausta ensin paperille ja kirjoitin siihen näin: Tuntuu, että jumitan paikallani, mut jos mun pitäisi valita niin mieluummin mä valitsen sen kuin tekisin jotain mistä en oikeasti tykkää. Otetaan vaikka joku esimerkki. Oisitko sä mieluummin sellasessa työssä, jossa sua suoraan sanoen vituttaa joka päivä vai kotona, jossa voit keskittyä niihin juttuihin mistä tykkäät. Tiedostan myös sen, että aina ei oo mahdollisuutta valita, mut silloin ku on. Kai mä yritän tässä vaan sanoa, että mä haluaisin töihin, mutta vaan jos ne on mulle mieluisia ja siitä päästäänkin tämän asian toiseen äärilaitaan.

Mulla ei oo tällä hetkellä mitään velvollisuuksia, joten voin tehdä ihan mitä vaan mä haluan ja siksi koenkin välillä olevani enemmän elossa kuin koskaan. Mulla on nyt mahdollisuus tavoitella mun unelmia ja haluan uskoa siihen, että jokainen voi tehdä rakastamiaan asioita, kehittyä niisstä ja päästä eteenpäin. Musta tuntuu, että mun kohdalle se tulee olemaan hiton vaikeaa, mutta en aio heittää mun haaveita sen takia romukoppaan. Oon asettanut itselleni välivuodeksi kaksi tavoitetta mitä kohti yritän pyrkiä. Yritän etsiä niitä mieluisia töitä ja panostan tähän blogiin ja valokuvaukseen täysillä ennen ensi kevään kouluun hakua. Haluan kehittyä bloggaajana ja valokuvaajana, ottaa taas askeleen eteenpäin tässä hommassa, uskoa omaan tekemiseen ja nyt on se hetki.
kotka5
Silti välillä mun olkapäällä kyselee ja huutelee se ahdistusmörkö. Mitä jos se ei riitä? Mitä jos se ei riitä, vaikka mä kuinka yrittäisin? Mitä jos mä vaan räpiköin pääsemättä pinnalle? Mä tarvitsen mun päiviin muutakin sisältöä kuin blogihommat ja valokuvausjutut, vaikka ne kivoja onkin. Kaipaan seuraa ja samanhenkisiä ihmisiä, uusia ihmisiä ja uusia kokemuksia. Niitä töitä juttujen parissa, joista mä tykkään. Kuten sanoin välillä ahdistaa ja välillä ollaan 100% elossa eikä mulla oo hajuakaan ymmärtääkö teistä kukaan mitä mä yritän sanoa. Ois silti kiva kuulla muiden välivuotta viettävien kokemuksia ja ajatuksia ja pystyykö kukaan samaistumaan mun ajatuksiin?

Ja äiti, sä kumminkin luet tätä niin ei mulla oo hätää, kunhan pohdiskelen vaan♥
12. elokuuta 2016

HATTUTÄTINÄ

Nää asukuvat on otettu heinäkuussa vielä Lahdessa, olin just parantunut kuumeesta ja arvatkaapa kuka on onnistunut nappaamaan itselleensä jonkun pöpön ja joutunut viettämään melkein koko viikon neljän seinän sisällä. Minäpä hyvinkin, mut onneks nyt ollaan jo voiton puolella ja jos jotain positiivista pitää sanoa niin ainakin oon saanut rauhassa laitella meidän kotia. Sain just äsken purettua viimeisetkin pahvilaatikot ja siis tiiättekö mikä voittajafiilis siitä tuli?! Toisaalta oli ihana elää laatikoiden keskellä, sillä tykkäsin siitä, että koko ajan oli jotain purettavaa tai muuta pientä mitä tehdä. Toisaalta on täällä "valmiissa" kodissakin ihan yhtä kiva elää ja oon saanut varmaan miljoona uutta ideaa miten tätä voisi vielä sisustaa.
Asusta vielä sen verran, että A) älä laita hattua päähän tuulisena päivänä varsinkin jos se on yhden koon liian iso ja oot pyörällä liikenteessä ja B) unohda paksut bombertakit 22 asteen helteessä, vaikka ootkin ollu just kipeenä. Muuten ihan kiva asu ja tosta paidasta ja kuvien taustasta tykkään erityisen paljon, mitä te ootte mieltä?
hattutäti4
hattutäti3
hattutäti2
t-shirt bershka jeans cubus hat h&m bag veromoda shoes converse
9. elokuuta 2016

SNEAK PEEK MEIDÄN KOTIIN

Huhuu, onks siellä enää ketään? Mun tuli pidettyä ihan tahattomasti ja huomaamatta pientä blogilomaa, mutta nyt kun muuttohommat on saatu hyvällä menestyksellä purkkiin täällä ollaan taas back on track. Tuntuu hyvältä olla taas blogin parissa ja seuraavaksi onkin vuorossa pieniä paloja meidän uudesta kodista. Ollaan asuttu täällä nyt viikko ja ai että, mä tykkään tästä jo nyt niin paljon. Vielä on laatikoita purkamatta ja ostoslistalla kaikenlaista pientä ja vähän suurempaa, mutta eiköhän tää pikkuhiljaa valmistu. Tai sitten ei, koska eiks kodin sisustus oo vähän semmonen ikuisuusprojekti?
koti2
koti3
koti4
Tykkään meidän laminaattilattiasta, valoisuudesta, jota tulvii ikkunoista melkein koko päivän, Torista löydetystä divaanisohvasta, sohvan yläpuolella olevista hyllyistä ja tauluista, muhkeista tyynykasoista sohvalla ja sängyllä, eteisen matosta, josta olin haaveillut pienen ikuisuuden, pienestä ruokapöydästä ja söpöstä parvekkeesta pallovaloineen, olohuoneen matosta, viherkasveista, vaatehuoneesta ja isosta vessasta, vaaleasta keittiöstä ja miljoonasta muusta jutusta. Vihdoinkin mulla on koti, joka tuntuu oikeasti kodilta jo nyt.
koti5
koti8
koti7
koti10
Isompaa kotipostausta ja muita sisustusjuttuja tulee varmasti näkymään lisää vielä myöhemmin, mutta miltäs meidän koti vaikutti ja kuulosti teidän silmiin tämän postauksen perusteella? :-)